Koeajossa Kia Sorento 2.4 EX
Taustaa
Maamme on saanut jälleen yhden uuden (turhan) automerkin. Kian mallistoa on tullut moneen kertaan tutkittua kansainvälisissä autonäyttelyissä ja pientä valoa mallistossa on toki nähtävissä. Nykymallistosta sarjaan masentavat voi luokitella Rion sekä tila-autot Carensin ja Carnivalin. Myös Sonatan sisarmalli Magentis edustaa perinteistä korealaisuutta ja myös suuressa Opiruksessa on jotakin vastenmielistä. Pieni Picanto on tuore malli ja vaikuttaa edellä mainittuja huomattavasti pätevämmältä, se on tasaveroinen kilpailija saman myyntiverkoston Fiat Pandalle. Myös uusi Cerato vaikuttaa aivan kilpailukykyiseltä perheautolta. Mutta se, mikä Kian mallistossa on säväyttänyt, on linjakas maasturi Sorento.
Kori ja sisätilat
Vuonna 2002 esitelty Sorento muistuttaa ulkomuodoltaan katumaastureita, mutta tekniikaltaan se on oikea maasturi. Ulkomitoiltaan lähinnä Sorentoa ovat katumaasturit BMW X5 ja Lexus RX300. Maavara, lähestymiskulma ja jättökulma ovat vain samaa tasoa kuin katumaasturien parhaimmistossa. Ilmoitettu mäennousukyky sen sijaan tasoa, johon pystyvät vain Jeepit ja VW Touareg. Neliveto on huippumallia lukuun ottamatta kytkettävä eli normaalisti Sorentolla ajetaan pelkällä takavedolla. Taka-akselilla on lukko ja maastovaihteet löytyvät.
Sisätilat ovat runsaat. Leveässä autossa tilaa on myös sivusuunnassa. Takaistuimella mukavuudesta ei voi juurikaan puhua, sillä penkki on kovin alhaalla, muodot laimeat ja pehmustus veltto. Tilaa on kuitenkin hyvin joka suuntaan. Etuistuimet ovat aivan kelvolliset. Sivutukea ei juuri ole tarjolla, mutta pehmustuksessa on selvästi yritystä. Ohjauspyörästä puuttuu pituussäätö.
Tavaratila on muodoiltaan selkeä ja tilaa on saman verran kuin keskiluokan farmareissa. Tavarat vain pitää nostaa parikymmentä senttiä ylemmäksi. Takalasi avautuu erikseen ja sen kautta voi pujottaa ostoskassin tavaratilaan. Pohjan alla on hieman lisätilaa. Matkustamossa on mukavasti pikkutavaratiloja. Näkyvyys Sorentosta on hyvä. Auto on selkeämuotoinen, siinä istutaan korkealla ja peilit ovat reilun kokoiset. Kääntöympyrän halkaisija pelkällä takavedolla ajettaessa on yllättävän pieni.
Moottori ja suorituskyky
Sorenton moottorit ovat tuttuja Hyundain mallistosta ja alun perin ne ovat Mitsubishin tuotteita. Koeajetun auton pitkäiskuista 2,4-litraista bensamoottoria on käytetty Mitsubisheissa jo 80-luvulla. Vaihtoehtona on 2,5-litrainen CRDi (140 hv) ja 3,5-litrainen bensakone. Teholukema 139 hv on lähes 2000 kg:n painoiseen autoon pienitehoinen. Luvattu kiihtyvyys 14,8 sekuntia pitää todennäköisesti paikkansa, itseltä alkaa tuntuma kadota näin hitaasti kiihtyvien autojen analysoimiseksi. Moottorin luonne on sitkeä jo pienilllä kierroksilla, mihin varmasti vaikuttaa 100 mm iskun pituus. Ohitukset ovat mahdollisia hyvissä paikoissa pienemmälle vaihtamalla. Kiihdytyksissä häiritsee moottorin raaka ääni.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Sorenton suuri ongelma on kelvoton alusta. Pakettiautoja ja jenkkejäkin on tullut ajettua, mutta näin vellovaa ja huojuvaa jousitusta en ole tähän mennessä kokenut. Ja kaiken lisäksi vellomisesta huolimatta pienet epätasaisuudet pääsevät jousituksesta läpi.
Ohjaus on ylikevyt, palautus olematonta ja ohjaustunto on heikko. Suuntavakavuus tuntuu kuitenkin kelvolliselta, kunhan autoa ei pyri ohjaamaan täsmällisesti, vaan samalla suurpiirteisellä tyylillä kuin 80-luvun ohjaustehostimella varustettuja japanilaisautoja. Kallistuksenvaimennus on puutteellinen.
Rengasmelu on varsin hiljainen. Moottorin ääni kiihdytyksissä estää kuitenkin tyydyttävää parempien arvosanojen jakamisen melutasosta. 100 km/h nopeudessa alkavat myös melko voimakkaat tuulen suhinat.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Halvimmassa LX-mallissa Sorento tarjoaa ABS-jarrut, etu- ja ikkunaturvatyynyt, manuaalisen ilmastoinnin ja kevytmetallivanteet. Koeajetussa EX:ssä on lisäksi 2-värimaalaus, lokasuojien levikkeet, kattokaiteet, sumuvalot, automaatti-ilmastointi, vakionopeussäädin ja puujäljitelmäkoristukset. Lisävarustemahdollisuuksia 2.4 EX:ssä on kolme: ajovalon pesimet (350 euroa), nahkaverhoilu ja sähkösäätöinen kuljettajan istuin (2500 euroa) sekä molemmat yhteensä (2850 euroa). Dieseliin on tarjolla myös automaattisesti kytkeytyvä neliveto ja automaattisesti säätyvä jousitus.
Sorenton sisustuksesta jää asiallinen vaikutelma, kuten muidenkin uusimpien korealaisautojen sisustuksesta. Myös kojelaudan ja sisätilojen muotoilu on miellyttävä, mutta persoonaton. Puujäljitelmä vaikuttaa halvalta. Hallintalaitteet toimivat normaaliin japanilaistyyliin. Vaihdekeppi on pitkäliikkeinen ja hieman tahmeasti liikkuva. Vaihdekepin nuppi on suurikokoinen. Kojelautaan sovitetun tehdasradion puutteesta pitkä miinus.
Kilpailuasetelma
Kia Sorento 2.4 EX maksaa 39 900 euroa ja 2.5 CRDi EX 42 900 euroa. Mitsubishi Pajero Sport 2.5 TD (115 hv) maksaa 41 900 euroa ja Hyundai Terracan 2.9 CRDi 48 600 euroa. Katumaastureista esim. Hyundai Santa Fe 2.5 maksaa 34 800 euroa ja Honda CR-V ES 35 550 euroa. Kia on halpa, mutta hieman vaatimuksista tinkimällä löytyy halvempiakin vaihtoehtoja. Myös Kian valinta vaatii huomattavaa tinkimistä vaatimuksista, joita nykyautojen alustalle on totuttu asettamaan.
3.9.2004 Timo Nurmela