Koeajossa Mini Cooper 1.6
Taustaa
BMW:n luopuessa tappiollisesta Roverista se päätti kuitenkin pitää itsellään kehitteillä olleen uuden Minin ja positioida sen suunniteltuakin kalliimpaan hintaluokkaan. Minin hinta (koeajettu yksilö 29 000 euroa varusteineen) rajoittaa tehokkaasti auton suosiota.
Itse en ymmärrä, mitä ideaa on tehdä uusi Mini eli mitä kiehtovaa Minissä on autona. En anna kuitenkaan tämän seikan häiritä, vaan pyyhin mielestäni kaiken, mitä tulee mieleen British Leylandin autoista. Tämän auton on suunnitellut BMW, ja siinä on sama 1,6-litrainen moottori, jota käytetään muualla Euroopassa Chrysler Neonin ja PT Cruiserin perusmoottorina.
Kori ja sisätilat
Ulkonäöltään uusi Mini on persoonallinen. Erityisesti punainen koeajoauto, jossa on valkoinen katto, erottuu joukosta. Auton pituus (363 cm) on hieman pienempi kuin useimmissa nykyisissä pikkuautoissa. Näkyvyys on kohtuullisen hyvä joka suuntaan.
Ovi on auton kokoon nähden suuri, ja autoon on helppo mennä. Takaistuin on aikuisille liian pieni. Tilankäyttö ei siis ole kovinkaan tehokasta. Käytännössä Mini on kahden aikuisen ja kahden lapsen auto. Edessä tilat ovat hyvät, joskin ovi on paksu ja vie kyynärtilaa. Istuimet ovat hyvin muotoillut ja tukevat, mutta saattavat olla suurikokoisille hieman pienet. Myös tavaratila on selvästi pienempi kuin tavallisissa pikkuautoissa. Varapyörä on korvattu kompressorilla ja paikka-ainepullolla.
Moottori ja suorituskyky
Jos olen ymmärtänyt oikein, tätä autoa on ainakin Suomessa pyritty markkinoimaan sporttisena autona, jota on hauska ajaa. Moottorin luonne ei kuitenkaan ole kovinkaan sporttinen, vaan kyseessä on pikemminkin vaivaton käyttömoottori. Suorituskyky ei oikein vastaa odotuksia, joita 1,6-litraiselle pienelle autolle asettaa. 3000 kierrokseen asti kiihtyvyys on samaa tasoa kuin 1,6-litraisessa Corollassa tai Méganessa, mutta sen jälkeen tuntuu kuin meno hyytyisi. Vaihteensiirto toimii poikkeuksellisen täsmällisesti.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Minin viehättävin ominaisuus on ajettavuus. Pidin Ministä selvästi enemmän kuin esimerkiksi Alfa 147:stä. Ohjaus on huippuluokkaa. Se on nopea ja tarkka. Lisäksi auto kulkee kokoonsa nähden yllättävän hyvin suoraan. Mihin enää tarvitaan tehoa vieviä hydraulisia ohjaustehostimia, kun sähköisellä ratkaisulla päästään näin hyvään lopputulokseen?
Tällaisella autolla ajaa mielellään mutkaista tietä. Ainoa ongelma on se, että Suomessa tiet ovat usein huonokuntoisia eikä Minin jousitus ole kovinkaan mukava. Alfan alustan se voittaa, mutta esimerkiksi BMW Compactin sport-alusta on selvästi mukavampi. Kaupungissakin Minillä ajaa mielellään, vaikka ei kääntöympyrä erityisen pieni olekaan.
Moottorin ääni on miellyttävä ja alle 100 km/h:n nopeuksissa myös hiljainen. Sen sijaan rengasmelua on liikaa.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Perusvarustelu on samaa tasoa kuin VW Polon tai Renault Clion perusmalleissa. Tavanomaisten lisäksi vakiona on vetoluistonesto, 4 turvatyynyä, kotiinsaattovalo, rengaspainevaroitin ja kauko-ohjattu keskuslukitus. Ilmastointi ja ajotietokone ovat (kalliita) lisävarusteita. Varustelussa on myös monia pieniä puutteita.
Hallintalaitteiden toiminta vaihteensiirtoa lukuunottamatta ei ole erityisen sivistynyttä. Jarrut ottavat kiinni terävästi ja myös kytkin on lyhytliikkeinen. Nopeusmittarin sijainti keskellä häiritsee toisin kuin Yariksessa tai Primerassa, joissa se sijaitsee edempänä varsin hyvin näkökentässä. Rivi samanlaisia nappuloita keskikonsolissa ei ole järkevä (mm. lasinnostimet ja sumuvalot).
Sisustus on näyttävän näköinen, joskaan vakioverhoilun ulkonäöstä minulla ei ole muistikuvaa. Esittelyautoissa on enimmäkseen nahkareunainen verhoilu. Kojelaudassa ja ovissa kiiltelevä runsas alumiinijäljitelmämuovi tms. häiritsee ainakin aluksi. Laatu vaikuttaa hyvältä, mutta johtojen vienti konepellin saranoja pitkin näyttää alkeelliselta.
Kilpailuasetelma
Minillä ei ole aivan suoria kilpailijoita. Kilpailijaksi voidaan nähdä urheilulliset pikkuautot, kuten Yaris T Sport ja 206 GTi. Niihin verrattuna Minin hinta/suorituskykysuhde ei ole kohdallaan. Isommista Alfa 147:n perusmalli on Minin hintainen ja BMW Compact hieman kalliimpi. Myös VW New Beetle voidaan nähdä kilpailijaksi, jos ostaja hakee retro-ajoneuvoa.
BMW 316ti Compact maksaa noin 10 % Miniä enemmän. Se tarjoaa hieman paremman suorituskyvyn, suuremmat sisätilat, paremmin toimivan alustan ja hieman paremman varustelun.
Minin jälleenmyyntiarvo saattaa olla alhainen. Vastaavasti kuin New Beetlen tapauksessa kiinnostus saattaa mennä ohi nopeasti.
Minin hankintaa ei voi perustella millään järkevällä syyllä. Se on ominaisuuksiinsa nähden aivan liian kallis. Jos Mini jostakin syystä viehättää, saa ostaja arkikäyttöön soveltuvan auton, jolla on kiva ajaa niin kaupungissa kuin maantielläkin.
14.4.2002 Timo Nurmela