Koeajossa Land Rover Discovery 2.5 td5 S
Taustaa
Land Rover Discovery esiteltiin vuonna 1989 Defenderin ja Range Roverin väliin. Vuonna 1998 oli vuorossa melko perusteellinen uudistus. Tuolloin esiteltiin myös moderni pumppusuutindiesel. Nyt syksyllä 2002 on vuorossa facelift, joka painottuu ulkonäön ja alustan modernisointiin. Myös varustelua on parannettu. Range Roverin uudistuminen antoi mahdollisuuden tehdä Discoverystä jälleen hieman ylellisempi.
Kori ja sisätilat
Alumiinikorinen Discovery on uudistuksista huolimatta ulkonäöltään kulmikas. Etunäkymää kuljettajan paikalta hallitsee laaja konepelti. Takaovien kapeus häiritsee ulkonäköä. Aivan, kuten näyttääkin, ne on lisätty jälkeenpäin, sillä ensimmäiset Discoveryt olivat ainoastaan kolmiovisia.
Discovery on selkeästi suosittuja katumaastureita korkeampi auto (190 cm). Korkeus tuo sisätiloihin väljää tunnelmaa, jota muissa suunnissa ei olekaan tarjolla. Leveyttä on sinänsä tarjolla, mutta kuljettaja istuu hyvin lähellä ovea ja keskikonsoli on poikkeuksellisen leveä. Takaistuin on pituussuunnassa ahtaampi kuin ulkomitoista kuvittelisi. Tavaratila on sen sijaan kooltaan suuri ja tavaratilassa on käytännöllisiä lokeroita. Erilaisia hyllyjä ja lokeroita on kiitettävästi myös matkustamossa. Discoveryssä on lisävarusteena kolmas penkkirivi, jota koeajetussa autossa ei ollut.
Moottori ja suorituskyky
Discoveryn 2.5 Td5-moottori tarjoaa tehoa 138 hv ja vääntöä 300 Nm. Moottori on luonteeltaan joustava ja voima riittää kuljettamaan 2200 kg:n painoista autoa kohtuullisesti. Vaihteiden vetoalueet ovat lyhyet, joten kiihdyttäminen tuntuu hieman vaivalloiselta. Auto kaipaisi selvästi automaattivaihteistoa. Moottorin ääni on miehekkään työkalumainen.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Land Rover on valinnut linjakseen tehdä maastureita, joilla selviää todellisessa maastoajossa, vaikka useimmat ostajakandidaatit eivät tällaisia ominaisuuksia tarvitsisikaan. Tämä tarjoaa katumaastureita heikommat lähtökohdat maantieominaisuuksien kannalta. Verrattaessa katumaastureihin (esim. viimeksi ajamaani Hyundai Santa Fe:hen) Discovery on monessakin suhteessa pakettiautomainen. Tunnelmaa luovat mm. korkea istuma-asento, jyristävä voimansiirto, korkeuden mukanaan tuoma huojakkuus, lähellä kuljettajaa oleva tuulilasi ja hieman henkilöautoja vaakasuoremmassa oleva ratti.
Ohjaus on selvästi epätarkka. Kaarreominaisuudet ovat auton korkeus huomioon ottaen kohtuulliset, mutta muuten meno tuntuu hieman huojakkaalta. Kalliimmassa SE-versiossa on vakiona kallistelua vaimentava ACE-järjestelmä. Kääntöympyrä on yli metrin isoja henkilöautoja suurempi eli Discovery tuntuu kankealta.
Jousitus on mukavuudeltaan katumaastureiden tasoa eli kohtuullisen hyvä. Tien poikittaissaumat tuntuvat ihmeellisen selvästi korkeista renkaista huolimatta. Pientä täristystä esiintyy myös varsinkin vedätettäessä, mutta myös jousituksesta.
Melutasoa sanotaan parannetun merkittävästi aikaisemmasta Discoverystä. Moottorin ääni kuuluu kiihdytyksissä, muttei häiritsevästi. Sen sijaan erilaiset voimansiirron äänet eivät vaikuta kovinkaan hienostuneilta. Häiritseväksi ääni kohoaa moottoritiellä. Epäsivistynyt on sen sijaan hitaassa jonoajossa erottuva ääni, josta kuulee, onko veto päällä. Moottoritiellä kuuluu myös kulmikkaasta muotoilusta johtuvia tuulen suhinoita.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Discoveryn perusmalli on E, josta puuttuvat S-mallin varusteista mm. radio/kasettisoitin, valonpesurit, lämmitettävät sähköpeilit ja vakionopeussäädin. Kaikissa malleissa on vakiona automaatti-ilmastointi, Webasto (dieselissä), lämmitettävä tuulilasi, kevytmetallivanteet ja kauko-ohjattava keskuslukitus. E:n ja S:n hintaero on maltilliset 3900 euroa. Seuraava taso (SE) maksaakin sitten jo 8500 euroa lisää. Se tarjoaa mm. automaattivaihteiston, ACE-jousituksen ja Alcantara/nahka-verhoilun.
Hallintalaitteet ovat hieman omalaatuiset. Katkaisijoita on monessa eri paikassa ja esim. hätävilkku ja lasien lämmittimien kytkimet ovat kaukana kuljettajasta. Lasinnostimien katkaisimet ovat keskikonsolissa. Ovien sisäpuoliset avauskahvat ovat hyvin alhaalla ja edessä. Vaihteensiirto on hidas ja tahmea. Polkimet ovat keskenään eri korkeudella ja kytkinjalalle ei ole mitään kelvollista paikkaa. Polkimen vasemmalle puolelle se ei mahdu. Eikö juuri maasturissa tarvittaisi tukea myös jalalle? Kaikesta päätellen tämä auto on suunniteltu automaattivaihteiseksi.
Sisustuksesta näkyy auton ikä. Kojetaulu on muotoilultaan kulmikas eikä muutenkaan erityisen tyylikäs. Kokonaisuutena sisustusta voidaan kuvata käytännölliseksi ja asialliseksi. Mausteena on muutamia yksityiskohtia, jotka voidaan lukea ylellisyydeksi. Näkyvyys korkeasta autosta on hyvä, joskin taakse hieman rajoittunut. Lasinpyyhkimet näyttävät siltä, että niiden pyyhkimä ala on pieni.
Yhteenveto
Discovery on aito maasturi ja aito brittiauto. Fordilla on tekemistä ennen kuin Discoverystä saadaan sellainen hienostunut auto, johon se tuntuu tähtäävän. Mutta uusi Range Rover osoittaa, että se on mahdollista. Uusiin katumaastureihin verrattuna Discovery on yhdellä sanalla kuvattuna pakettiautomainen.
21.9.2002 Timo Nurmela