Koeajossa Toyota Corolla 1.4 D-4D Wagon Linea Sol

Taustaa

Corollan nykyinen sukupolvi tuli markkinoille vuoden 2002 alussa. Syksyllä 2004 uudistettiin ensin HB-mallit ja heti perään Sedan ja Wagon. Ulkonäköuudistuksia merkittävämpää on se, että Corollan pahimpia puutteita korjattiin uudistuksessa onnistuneesti. Samalla esiteltiin 1,4-litrainen diesel. Toyotan myynnissä dieseleiden ja farmarimallien osuus on ollut selvästi keskimääristä vähäisempää, mutta uusi edullinen diesel parantaa mahdollisuuksia omalta osaltaan.

Kori ja sisätilat

Corolla on muotoiltu varman päälle, ketään ärsyttämättä. HB sai uudistuksessa hieman personaalisemman keulan, mutta Sedanin ja Wagonin maski on äärimmäisen yksinkertainen. Myös perän muotoilu on Wagonissa Corollan korimalleista kaikkein yllätyksettömin. Tässä suhteessa Corolla ei vastaa kaikkien toiveita, mutta toisaalta erottumattomuus on yksi Corollan ostajien valintaperusteista.

Nykyinen Corolla oli markkinoille tullessaan eräs luokkansa tilavimmista autoista. Uusimmat kilpailijat ovat menneet hieman edelle, mutta kahdelle takamatkustajalle tilaa on Wagonissa hyvin lukuun ottamatta hieman niukkaa polvitilaa. HB:ssä ja Sedanissa pääntila riittää enintään 185-senttiselle takamatkustajalle. Wagonin tavaratila ei ole luokkansa parhaimmistoa.

Eräs Corollan merkittävimmistä puutteista oli ratin jääminen liian kauaksi. Nyt tilanne on korjattu etäisyyssäädön avulla. Pienen moitteen voi antaa mittarien yläosien jäämisestä ratin taakse ellei ohjauspyörän korkeussäätö ole ylhäällä. Etuistuimet ovat laimeasti muotoillut eivätkä muutenkaan aivan optimaaliset. Näkyvyys autosta on hyvä. Keulan sijainti jää arvion varaan, mutta tämä ei ole ongelma Corollan kokoisessa autossa. Linea Solin automaattisesti tummentuva taustapeili vie korkeussuunnassa sentin ylimääräistä tilaa etunäkyvyydestä.

Moottori ja suorituskyky

Corollan myynnistä valtaosa muodostuu 1,4- ja 1,6-litraisista bensakoneista. Uusi 1,4-litrainen diesel on tehostettu versio Yariksen moottorista. Tehoa löytyy Corollassa 90 hevosvoimaa. Toyotan 2,0-litraiseen dieseliin verrattuna uusi moottori oli suorituskyvyltään yllättävän hyvä. Käytännön ajotilanteissa moottori on 1,6-litraista bensakonetta voimakkaampi, mutta vaihteita täytyy käyttää. 50 km/h nopeudesta nelosella auto ei tunnu kiihtyvän lainkaan, vaan voimaa löytyy vasta kun moottori pääsee vetoalueelle. Liikkeellelähtö onnistuu kuitenkin paremmin kuin monella tehokkaammalla dieselillä. Ohitukset sujuvat nelosella ripeästi ja viitosellakin melko hyvin, kunhan lähtönopeutta on riittävästi.

Ajettavuus, alusta ja melutaso

Corollan ajo-ominaisuudet eivät olleet nykymallissakaan kehuttavat ja lisäksi Wagonin ajotuntuma oli HB-malliakin epämääräisempi. Facelift-mallista en ole ajanut kuin Wagonin, mutta kehitys on ollut yllättävän positiivista. On ihme, miksi Toyota saa hyvät ajo-ominaisuudet vain pieneen osaan mallistostaan, vaikka se todistettavasti on Avensis Verson esittelystä lähtien osannut järjestää ajettavuudenkin kuntoon.

Kaupunkiajossa Toyotat ovat perinteisesti olleet kotonaan eikä Corollakaan tuota pettymystä. Taajama-ajo on helppoa ja ketterää. Nyt maantieajoon on saatu uutta tarkkuutta. Ohjaus on ehkä hieman entistä jäykempi. Auto ei turhaan harhaudu kulkureitiltään, mutta tiettyä tahmeutta ohjauksessa on ja rattia joutuu lievästi palauttamaan keskiasentoonsa käännöksen jälkeen. 

Jousituksesta voi jakaa lähes pelkkää kiitosta. Koeajon aikana tiet olivat suurelta osin poljetulla, osittain sulaneella jäällä. Tällaisissa olosuhteissa monen auton jousitus käyttäytyy hermostuneesti. Corolla selviytyi hämmästyttävän hyvin. Myös Corolla Versoa vaivaava pieni tärinä lähes tasaisellakin tiellä on poissa.

Positiivinen yllätys oli myös uuden pikkudieselin meluttomuus. Satunnainen matkustaja ei välttämättä tunnista moottoria dieseliksi. Kaupunkiajon kiihdytyksissä moottori pitää mölyt mahassaan. Maantiellä rengasmelu on melko voimakasta. Tässäkään suhteessa Corolla ei kuulu luokkansa meluisimpiin. 

Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus

Corollan perusmalli on Linea Terra, jonka varusteluettelon helmet ovat manuaalinen ilmastointi, 8 turvatyynyä, matkustajan turvatyynyn poiskytkentä, kauko-ohjattava keskuslukitus ja radio/CD. Sport-versiossa on vain vähän eroa Linea Terraan: sumuvalot, nahkaratti stereoiden kauko-ohjauksella ja kannellinen lokero etupenkin kyynärnojassa.

Linea Solissa on näiden lisäksi sadetunnistin, ilmastoinnin automatiikka, sähkölasit myös takana ja kaksi kaiutinta lisää. Malliversioiden erot ovat siis melko vähäisiä. Metalliväri maksaa 500 euroa ja ajastuksen mahdollistava kellosarja dieselissä vakiona olevaan lisälämmittimeen 900 euroa. Muita tehdasasenteisia lisävarusteita ei olekaan saatavilla. ESP:tä ei saa 1,4-litraisiin.

Hallintalaitteet ovat perinteiseen Toyota-tyyliin moitteettomat. Jälleen kerran täytyy antaa kehuja kytkimen, kaasun ja vaihteensiirron yhteistoiminnalle. Vaihteensiirrossa oli kuitenkin lievää kangertelua auton ollessa paikallaan. Nollakelillä tuli esiin Toyotan perinteinen jalkojenpaahtolämmitys, joka on ehkä ilmiselvin parannusta kaipaava asia, joka Corollan uudistuksessa jäi korjaamatta. Pikkutavaroille on säilytystilaa matkustamossa melko hyvin ja lisäksi tavaratilan lattian alla.

Linea Solin kojelautaa piristää merkittävästi Terraan verrattuna keskiosan alumiinipinta. Korkeatasoisen vaikutelman antaa myös alun perin Lexuksessa esitelty Optitron-mittaristo. Linea Solin ainoa verhoiluväri on 3-ovista lukuun ottamatta musta. Sisustuksen laatuvaikutelman jälkeen pieni pettymys on konepellin alaiset näkymät ja konepellin tukitanko, joka on nykyaikana vain tingityissä säästöautoissa.

Kilpailuasetelma

Corolla on suomalaisten yksityisostajien jatkuva kestosuosikki. On iloinen asia, että Corolla on nykyään näinkin hyvä auto. On nimittäin paljon ihmisiä, jotka vaihtavat aina Corollansa uuteen Corollaan tutustumatta muihin vaihtoehtoihin. Heille tärkein ominaisuus on tunnettu luotettavuus. Myös yritysautomarkkinoilla Corollan suosio on nousussa ja uusi diesel on tervetullut lisä mallistoon. Dieselistä on malliksi vaikkapa VW-konsernille, jonka vastine perusdieseliksi on laiska SDI, jossa on muiden pumppusuutindieselien tavoin vakiona myös aito, kuuluva dieselin ääni. 

Corolla 1.4 D-4D Wagonin hinta on suunnilleen samalla tasolla kuin tärkeimpien kilpailijoiden. Ehkä kovin vastus hintakilpailussa on Mégane, jossa on ESP vakiona ja 82-hevosvoimaisena 1.5 dCi:nä hinta jää muutaman satasen alle Corollan.

16.1.2005 Timo Nurmela 

takaisin