Koeajossa Cadillac CTS 3.2
Taustaa
Cadillacin aikaisemmat yritykset mallistonsa laajentamiseen alas päin ovat onnistuneet heikosti. 80-luvulla yritettiin etuvetoisella Cimarronilla ja CTS:n edeltäjä oli Opel Omegaan perustuva Catera. CTS on ensimmäisiä Cadillacin uuden hätkähdyttävän muotoilulinjan edustajia. Autoa on vaikea sanoa tyylikkäästi, niin ristiriitainen ja rohkea sen muotoilu on. Takavetoinen CTS on tehty eurooppalaisten premium-luokan autojen kilpailijaksi. Se on yhdistelmä amerikkalaista näkemistä luksuksesta ja eurooppalaisesta sporttisuudesta.
Kori ja sisätilat
CTS:n ulkomitat vastaavat joka suunnassa parin sentin tarkkuudella MB:n E-sarjaa. Sisätilat ovat kuitenkin olleet suunnittelussa täysin toisarvoisessa asemassa. Ehkä tarkoituksena onkin ollut vain saavuttaa BMW:n 3-sarjaa ja Audi A4:ää vastaavat tilat. Takaistuimen pääntilan osalta siinäkin tavoitteessa on kuitenkin epäonnistuttu. Keskikonsoli työntyy edessä tilaan, joka normaalisti on käytettävissä kaasujalalle.
Myös tavaratila on pieni ja lisäksi epäkäytännöllisen mallinen. Näkyvyys varsinkin taakse on heikko, mutta ulkopeilit ovat poikkeuksellisen suuret. Etuistuimet ovat melko hyvät. Ehkä selkänoja voisi kuitenkin tukea hieman paremmin urheilulliseksi tarkoitetussa autossa. Istuimeen integroidussa turvavyössä ei ole korkeussäätöä ja ohjauspyörä säätyy vain korkeussuunnassa. Takaistuimen muotoiluun ei ole paljon panostettu ja istuin sijaitsee matalalla.
Moottori ja suorituskyky
CTS:n moottorit ovat Opel Omegassa käytetyt 2,6- ja 3,2-litraiset V6:t. Koeajetussa 3,2-litraisessa on tehoa 218 hevosvoimaa. Se riittää takaamaan kaikilta osin vaivattoman suorituskyvyn. 5-vaihteinen automaatti on Euroopan GM:n Ranskassa valmistama. Vaihteisto toimii poikkeuksellisen miellyttävästi ja nykäyksittä, mutta samalla urheilullisen nopeasti. Tiptronic-toimintoa vaihteistossa ei ole. Yllättäen automaattivaihteisto on lisävaruste. Auton huoltoväli on vain 15 000 km.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Cadillacin ajettavuus ei ole eurooppalaisten kilpailjoiden tasolla, mutta suuria ongelmiakaan käytöksessä ei ole. Suuntavakavuus sinänsä on hyvä, mutta ohjaus on kevyt ja hieman tunnoton. Lisäksi ohjaus täytyy palauttaa lähes samalla voimalla kuin kääntääkin. Ajettavuuden osalta tavoitetta urheilullisesta autosta ei ainakaan ole saavutettu. Soralla autoa ei ilmeisesti paljon ole testattu. Pienestäkin pidon menetyksestä näyttö alkaa varoitella luistoneston toiminnasta.
Jousitus on hyvin eurooppalaisen oloinen. Se on melko kova, mutta mukavuus on kuitenkin kohtuullisen hyvä. Jousitus sopii hyvin sileille teille, mutta pienet epätasaisuudet tulevat läpi eurooppalaisia enemmän.
Tieäänet on eristetty kiitettävästi eikä tuulikaan suhise. Sen sijaan moottorin ääni voimakkaissa kiihdytyksissä on voimakas.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Amerikkalaisissa autoissa näkemys hyvästä varustelusta poikkeaa siitä, mihin Euroopassa on totuttu. Perushintaan vakiona on mm. 6 turvatyynyä, sähkötoiminen kuljettajan istuin 2 muistilla, vakionopeussäädin, CD-vaihtaja, kevytmetallivanteet, ajotietokone, lämmitettävät sähköpeilit ja lämmitettävät etuistuimet. Turvavarustus on kokonaisuutena vaatimaton.
Koeajetussa autossa oli Luxury Sport-paketti (4750 euroa) sekä DVD-navigointi ja Bose-stereosysteemi (6000 euroa). Stereoiden ääni oli ihmeellisen kireä ja metallinen. Luxury Sport -pakettiin sisältyy nahkaverhoilu, puulistat, ESP, 17" pyörät ja Xenon-valot. Metalliväri maksaa 990 euroa.
Radion äänenvoimakkuuden säätö ratissa on toteutettu kätevällä pyöritettävällä rullalla. Vakionopeussäätimessä ei ole mahdollisuutta palata edelliseen nopeuteen. Ajovalot täytyy kytkeä käsin. Jarrutusvoiman annostelu on poikkeuksellisen helppoa.
Sisustuksen muotoilu on särmikäs. Sisustuksen laatu ei vastaa eurooppalaisia laatumerkkejä. Moottori on tyylikkään näköinen, vaikka moottoritilaa ei olekaan koristeltu muovikansilla eurooppalaiseen tapaan.
Kilpailuasetelma
CTS 3.2 V6 automaatti maksaa 58 950 euroa ja varusteineen 70 690 euroa. Samalla rahalla saa MB C 320:n vastaavasti varustettuna. Cadillacia halutaan Euroopassa ehkä markkinoida E-sarjan MB:n kilpailijana, mutta siihen Cadillacista ei ole. Joka tapauksessa hinta ei ole pahoin pielessä ja CTS tulee moninkertaistamaan Cadillacin myynnin Euroopassa. CTS:n ostajat ovat ehkä erikoisuudentavoittelijoita tai ehdottomasti amerikkalaista autoa haluavia. CTS on varmasti eräs parhaista amerikkalaisista autoista. Yksityisostajien täytyy varautua alhaiseen jälleenmyyntiarvoon.
27.7.2003 Timo Nurmela