Volvo 242/244/245 esiteltiin 140-sarjan parannettuna versiona kesällä 1974. Korin päälinjat olivat entiset, mutta joustopuskurit olivat silmiinpistävän suuret. Suurimmat muutokset oli tehty alustarakenteisiin. Ohjaus oli nyt hammastankotyyppinen. Monia muutoksia oli jälleen tehty myös turvallisuuden hyväksi.Korimallit olivat 2- ja 4-ovinen sedan sekä 5-ovinen farmari.  Moottoreina olivat L-malleissa 2,0/82 hv, DL-malleissa 2,1/97 hv ja GL-malleissa 2,1/123 hv. Uudessa 2,1-litraisessa nokka-akseli oli sylinterikannessa. Uudenkin moottorin kulutus oli suuri ja käyntiääni kova.

200-sarja koki melkoisesti parannuksia jo syksyllä 1975. Tärkeimmäksi moottorivaihtoehdoksi tuli 2,1-litrainen 100-hevosvoimainen. Malliston huipulle sijoittuneet 264 ja 265 esiteltiin myös mallivuodeksi 1976. 264:ssä oli 141-hevosvoimainen 2664 cm3:n PRV V6 -moottori ja loistelias varustelu. 265:n moottori oli PRV:n kaasutinversio (125 hv).

Kesällä 1977 esiteltiin  Volvo 262 C, joka oli Bertonen muotoilema  kaksiovinen coupe-malli. Siinä oli 264:stä tuttu V6-moottori (141 hv) ja 264:ääkin runsaampi varustelu. Takaistuintilat olivat 264:n tasoa, mutta muotoiltu vain kahdelle hengelle. 262:t koottiin Bertonella Italiassa.

Volvo teki joka vuosi muutoksia malleihinsa elokuussa. Mallivuodeksi 1978 200-sarja sai uudet verhoilut, ulkopeilit ja ajovalot kiertävän listan. Vuodeksi 1979 ajovalot muuttuivat suorakulmaisiksi ja tavaratilan kansi ja takavalot muotoiltiin uudelleen. Uusi moottorivaihtoehto oli 140-hevosvoimainen B23E mallissa 242 GT. Keväällä 1979 esiteltiin VW:n 2,4-litrainen 6-sylinterinen diesel malliin D6. Mallivuonna 1980 oli tarjolla myös 5-sylinterinen diesel-versio.

Vuodelle 1981 sai 200-sarja uuden kojetaulun, etusäleikön, ajovalot ja uudet puskurit. Uusi malli oli 244 Turbo, jossa oli 155-hevosvoimainen B21ET-moottori. 264:n teho kasvoi 155 hevosvoimaan, kun moottori suureni 2849-kuutioiseksi. Vuotta myöhemmin esiteltiin Volvo 760 ja 200-sarjan valikoimaa alettiin karsia yläpäästä.

Vuodelle 1983 uudistettiin kaikkien mallien mallimerkinnät. Ovitunnuksista luovuttiin eli kaikki 200-sarjan autot tunnettiin nyt nimellä 240.  Keväällä 1983 esiteltiin malli 240 GL, jossa oli 2316 cm3:n B23A-moottori (112 hv). Suomea ja Italiaa varten tuli 2,0-litrainen Turbo (145 hv). Vuodelle 1984 240 sai uuden vaihteiston ja uudistetun, entistä taloudellisemman perusmoottorin B19K (101 hv). Mallivuodelle 1985 edellisenä vuotena kalleimpiin malleihin esitelty kapea etusäleikkö ja korotettu konepelti tulivat myös muihin malleihin ja uutena moottorina tuotiin markkinoille B230A (112 hv). Syksyn 1985 uutuuksia oli 240:n uusi pyöreämuotoinen takaluukun kansi. Tämän jälkeen Volvo alkoi keskittyä 700-sarjaan ja uudistustahti 200-sarjassa hidastui. 

200-sarjan Volvot olivat turvallisia ja jämäkköjä autoja. Niissä oli monia muissa merkeissä vasta myöhemmin yleistyneitä turvallisuusratkaisuja, kuten sivutörmäyspalkit, joustopuskurit ja kokoonpainuva ohjausakseli. Ajo-ominaisuudet ja matkustusmukavuus olivat melko hyvät. Kulutus oli hyvin suuri, ja suorituskyky heikko. 240-sarja oli hyvin ketterä auto kokoonsa nähden, mutta ohjaustehostin oli lisävaruste. Sisätilat sen sijaan olivat pienet ulkomittoihin nähden. Farmarimalli oli poikkeuksellisen suosittu. Sen osuus tuotannosta oli noin 30 %. 240 oli suosittu vetoautona.