Saab 99:n tuoreempi kehitelmä, 900 tuli myyntiin syksyllä 1978. Keulan pituutta ja akseliväliä oli kasvatettu. Tekniikka oli lähes suoraan 99:stä. Korimalleina oli 3- ja 5-oviset viistoperät. Mallivaihtoehtoina olivat GLs 108 hv, EMS/GLE 118 hv ja Turbo 145 hv. Normaalimallien lisäksi Suomessa valmistettiin vuoden 1979 alusta lähtien pieni määrä malleja GLE Finlandia ja Turbo Finlandia, joissa oli 20 cm pidennetty akseliväli. 

900:n uudet etuistuimet olivat erinomaisen mukavat ja sisätilat 99:ää paremmat. 900 oli erittäin turvallinen auto. Ulkonäkö oli monien mielestä epäonnistunut mm. lyhyestä akselivälistä johtuvien suurten etu- ja takaylitysten sekä pystyn tuulilasin takia. Ovissa ei ollut kynnyksiä, mikä aiheutti suhinoita. Ajo-ominaisuuksia moitittiin puskeviksi, mutta ne olivat paremmat kuin monessa muussa saman hintaluokan autossa.

Saabin taktiikkana oli tehdä autoihinsa uudistuksia joka vuosi elokuussa. Mallivuodelle 1980 tuotiin uudet etuistuimet säädettävillä niskatuilla sekä suuremmat takavalot. Mallivuosi 1981 oli tavallista merkittävämpi. Silloin esiteltiin taloudellisemmaksi viritetty moottori, jota nimitettiin H-moottoriksi. Myös välityssuhteita pidennettiin taloudellisuuden parantamiseksi. 900 sai sedan-mallin, joka oli itse asiassa ollut esillä jo keväällä Geneven autonäyttelyssä. Porrasperän muotoilu seurasi jo hieman vanhentunutta 99:n mallia. Myös 900:n etuakselin rakenne uusittiin ja polttoainesäiliötä suurennettiin. 900-sarjaan tuli perusmalliksi 100-hevosvoimainen GL.

Vuodelle 1982 tuli APC-turbomoottori. Siinä oli automaattinen ahtopaineen säätö, joka mahdollisti 93 - 99 -oktaanisen polttoaineen käyttämisen ilman säätöjä. Puristussuhde oli aikaisemman 7,2:n sijasta 8,5. GLs sai viisi vaihdetta ja GLE ja Turbo keskuslukituksen. Vuoden 1983 uudistukset olivat uusi keskikonsoli ja leveämpi koristelista puskureissa.

Vuodelle 1984 maskia ja mallivalikoimaa uusittiin. Malleina olivat nyt GL, GLi, i, Turbo, Turbo 16, Turbo 16 Aero ja CD Turbo 16. i oli kaksiovinen suihkutusmoottorimalli ja Turbo 16-malleissa oli uusi 175-hevosvoimainen 16-venttiilinen turbomoottori. Finlandia oli nyt nimetty CD:ksi ja pieni määrä CD-malleja tehtiin myös 8-venttiilisenä Turbona.

Mallivuodelle 1985 900 GL:stä tuli 900 ja GLi:stä i. Tällöin otettiin käyttöön Saab-Scanian uusi tuotemerkki. Ohjauspyörä muuttui 9000:n mallin mukaiseksi.

Vuodelle 1986 8-venttiilinen turbomoottori sai välijäähdytyksen ja 10 hv lisää tehoa. Uutuutena oli Cabriolet-malli, joka oli suunniteltu yhteistyössä amerikkalaisen ASC:n kanssa. ASC myös valmisti katon. Cabriolet oli tarkoitettu ennen kaikkea Amerikan markkinoille. Aluksi sitä ajateltiin tehdä 2000 kappaletta vuodessa. Sitä saatiin kuitenkin myytyä parhaimmillaan yli 10 000 vuodessa. Kaikki Cabrioletit tehtiin Uudessakaupungissa.

Vuodelle 1987 sai 900 perusmallia lukuunottamatta uudet pyöreämuotoiset puskurit ja viistomman keulan. Uudistuksista huolimatta muotoilu alkoi kuitenkin olla voimakkaasti ostajia karkottava tekijä 900:ssa. Joidenkin ostajien mielestä puolestaan 900:ssa oli vanhan hyvän ajan tuntua. Vuotta myöhemmin esiteltiin myös kaasutinmoottorinen 900c, jossa oli uudet puskurit ja maski. 

Mallivuodelle 1989 jousitusta muutettiin ja uutena mallina esiteltiin 16-venttiilinen 900i 16. Vuodenvaihteessa 1989/90 esiteltiin pienpaineturbolla varustettu 900 S, jossa tähdättiin hyvään vääntöön ja ohituskiihtyvyyteen. Syksyllä 1990 tuli 900i 16:aan vaihtoehdoksi 2,1-litrainen moottori. Tämän jälkeen mallivalikoimaa alettiin supistaa uutta mallia odotellessa. Vuoden 1993 mallistosta esim. pudotettiin pois sedanit.

Saabeissa oli monia omaperäisiä ratkaisuja, "saabismeja". Näistä osa oli käsittämättömiä ja osa käytännöllisiä. Hankalia ratkaisuja olivat mm. virtalukon sijainti lattialla, peruutusvaihteen pakollinen kytkeminen avainta poistettaessa, käsijarru etupyöriin (v. 1987 asti) ja konepellin aukeamismekanismi. Hyviä ratkaisuja olivat valojen pyyhinpesurit, turvapuskurit, isot pyörät, istuinlämmitin ja hyvä lämmityslaite sekä raitisilmasuodatin. 

Saabin 2,0-litrainen moottori perustuu 60-luvulta peräisin olevaan perustekniikkaan, mutta se on pidetty ajanmukaisena jatkuvilla uudistuksilla, mm. moniventtiilitekniikan varhaisella käyttöönotolla. Turbomallit kehittyivät jatkuvasti sivistyneemmiksi ja uusimmissa malleissa sitkeys alakierroksilla oli jo kiitettävä. Myös katalysaattorimallit esiteltiin varhaisessa vaiheessa Amerikan markkinoiden merkityksen ansiosta.

Istuimet olivat poikkeuksellisen hyvät ja ergonomia tavanomaista parempi. Saabien laatu oli keskitasoista huonompi eurooppalaisten joukossa. 900:n epäkäytännöllinen muotoilu aiheutti tiettyjen kohtien nopean ruostumisen. 1980-luvun alkupuolelle asti ruosteenesto oli alkeellista. Vientimarkkinoilla Saabin maine oli turbojen ansiosta vahvasti urheilullinen ja eksoottinen. Saabia myytiin maailmalla korkealla hinnalla. Kotimarkkinoilla taktiikka oli toinen. Saab sai Suomessa myös verohelpotuksia hinnan pitämiseksi kohtuullisena. Saabilla oli Suomessa erittäin merkkiuskollinen ostajakunta, joka osti 900:aa vielä silloinkin, kun se oli pahoin vanhentunut malli.

900:n tuotanto nousi vuosittain 10 000:lla vuoteen 1984 asti, jolloin valmistettiin 88 000 autoa. Vuodesta 1988 myynti alkoi jyrkästi laskea. Uutta mallia olisi tarvittu korjaamaan tilanne. Seuraajan suunnittelu pääsi kuitenkin vauhtiin vasta 1989, kun GM osti 50 % Saabista ja antoi rahaa ja tietoa uuden mallin kehittämiseen. Uusi 900 saatiin valmiiksi 1993.

Pidennettyjä CD/Finlandia-malleja valmistettiin kaikkiaan 590 kappaletta, kaikki Uudessakaupungissa.