Renault 12 (1969 - 1980)

Renault 12 1972

 

Takamoottoristen R8- ja R10-mallien seuraajaksi Renault esitteli syksyllä 1969 R12:n. R16:een verrattuna tulokas oli melko tavanomainen, vaikka se olikin etuvetoinen ja muotoilultaan modernin kiilamainen. Olennaisin ero mallien välillä oli akseliväli, joka R16:ssa oli 21 cm pitempi, vaikka auto kokonaisuutena oli 17 cm lyhyempi. R12:ssa moottori oli etuakselin edessä toisin kuin R16:ssa tai R4:ssä. R12:ssa oli lattiavaihde, kierrejouset ja muista Renaulteista poiketen jäykkä akseli takana. Auton rakenne oli haluttu pitää yksinkertaisena, jotta siitä tulisi riittävän edullinen, ja jotta sitä voitaisiin valmistaa eri puolilla maailmaa.

R12 oli korimalliltaan porrasperäinen tai syksystä 1970 lähtien myös farmari. Moottorina oli useissa aikaisemmissa malleissa käytetty 1289-kuutioinen 54-hevosvoimainen. R12:n suunnittelussa oli panostettu voimakkaasti turvallisuuteen, ja törmäystestejä sanottiin tehdyn enemmän kuin minkään muun auton suunnittelussa.

R12:n mallivalikoima säilyi varsin suppeana. Alussa oli tarjolla kaksi varustevaihtoehtoa: L ja TL. Vuoden 1970 syksyllä tuli 12 Gordini. Siinä oli 16 TS:n 1565 cm3:n moottori varustettuna kahdella kaasuttimella. Tehoa oli 113 hv ja huippunopeudeksi luvattiin 185 km/h. Vaihteisto oli viisivaihteinen ja kaikissa pyörissä oli levyjarrut. Syksyllä 1972 esiteltiin perusmalleja tehokkaampi 12 TS (60 hv). TS:ssä oli nelivalojärjestelmä, paremmat etuistuimet ja runsaampi varustelu. Syksyllä 1973 esitellyssä 12 TR:ssä oli automaattivaihteisto.

Syksyllä 1975 esiteltiin uudistettu R12. Ulkona uutta olivat keula, puskurit ja suuremmat takavalot. Sisustuksessa kojetaulu oli aivan uusi L-mallia lukuunottamatta. 

R12 oli autoja, jotka loivat Renaultin mainetta taloudellisena, käytännöllisenä ja ajo-ominaisuuksiltaan hyvänä autona. R12 oli myös melko tilava kilpailijoihinsa verrattuna. Se oli kuitenkin melko pitkä auto, eikä sisätiloja siihen nähden voida pitää kovinkaan tilavana. Hallintalaitteiden sijoittelussa oli puutteita varsinkin alkuperäisissä malleissa: mm. käsijarru oli hankalasti kojelaudan alla.

R12 saavutti kaikessa konservatiivisuudessaan hyvän suosion. Autoja valmistettiin vuoteen 1980 mennessä Ranskassa noin 2,87 miljoonaa. Tuotanto jatkui Argentiinassa ja Turkissa sekä Romaniassa Daciana. Turkissa viimeinen auto valmistui 1999, Dacia jatkaa valmistusta edelleen, mutta siinä muutokset ovat melko suuria alkuperäiseen verrattuna. R12:n seuraaja oli vuonna 1978 esitelty R18.

 

Moottorivaihtoehdot Suomessa:
Iskutilavuus cm3 Teho hv, polttoainejärj. Vuodet
1289 OHV 54 k (64 SAE) 70-80 L/TL
1289 OHV 60 k (75 SAE) 73-78 TS/TR
1565 OHV 113 2k (125 SAE) 71-74 Gordini
Korimallit:
Korimalli/ovet Mitat Paino
Sedan 4 d 244x430-434x162-164x140-143 cm 880-980 kg
Break 5 d 244x437-440x162-164x146 cm 950 kg
Etuveto
Hintaesimerkkejä uutena:
Malli kevät 1970 kevät 1975
12 L 13 990 22 490
12 TL 14 990  
12 TS   25 300
12 L Break   24 300
Takaisin