1980-luvun ensimmäinen uusi Opel oli etuvetoinen Ascona C (Vauxhall Cavalier) syksyllä 1981. Ascona perustui tekniikaltaan hyvin läheisesti Kadettiin. Akseliväliä pidennettiin 5 senttiä, mutta raideleveyskin oli sama kuin Kadettissa. Moottorit olivat myös samoja. Moottorivaihtoehtoina olivat 1.3N, 1.3S, 1.6N ja 1.6S. Suomessa keskityttiin S-versioihin. 1.6D täydensi valikoimaa keväästä 1982 lähtien.

Asconan korimallit olivat 2- ja 4-ovinen sedan ja 5-ovinen viistoperä, joka oli selvästi porrasperäistä lyhyempi. Vauxhall valmisti myös farmarimallia myöhemmin. Ascona oli tilava auto sekä sisä- että tavaratiloiltaan. Varustelu oli edelleen köyhä ja vaihteisto nelivaihteinen. Istuimet olivat korostetun ryhdikkäät ja kovat. Ascona oli tyypillinen saksalainen, mutta muotoilultaan ehkä uudenaikaisin saksalaisauto tullessaan markkinoille. 

Syksyllä 1982 esiteltiin uusi 1,8-litrainen OHC-moottori, jossa sylinterin halkaisija oli 1,6-litraista suurempi. Moottori tuli Asconaan 115-hevosvoimaisena suihkutusversiona.

Syksyllä 1984 Ascona sai uuden maskin, takavalopaneelin ja uudistuksia sisustukseen. Samalla perusvarustelua kohotettiin ja uudet varustelutunnukset olivat LS/GL/GLS/CD/GT. Polttoaineensuihkutusta ilmaiseva E-kirjain vaihtui i:ksi.

Syksyllä 1986 korvattiin 1,8-litrainen moottori uudella 2,0-litraisella (115/130 hv). Myös 1,6-litrainen moottori oli uusi. Tehoa oli nyt 90 hevosvoiman sijasta vain 82. Samalla Asconaa uudistettiin jälleen. Se sai nyt korinvärisen maskin, mustat ikkunalistat ja uuden takavalopaneelin. Verhoilumateriaalit oli uusittu jo hieman aikaisemmin.

Ascona oli hieman väritön saksalainen perusauto. Siinä oli hyvät tilat ja taloudelliset moottorit. Mukavuutta heikensivät kovat istuimet ja lyhyet Mini-Block -jouset. Parannettavaa olisi ollut myös ajoasennossa,  hallintalaitteissa ja melutasossa. Asconan suosio säilyi edeltävän mallin tasolla. Autoja valmistettiin yhteensä 1,7 miljoonaa.