Neuvostoliitto pyysi 1960-luvun puolivälissä tarjouksia useilta länsieurooppalaisilta autotehtailta ajanmukaisen automallin lisenssivalmistuksesta ja päätyi Fiatin malliin 124. Sopimus Neuvostoliiton ja Italian hallitusten välillä solmittiin elokuussa 1966. Togliattiin rakennettiin uusi autotehdas, jossa Ladojen eli Shigulien tuotanto alkoi vuonna 1970. Lada ei varsinaisesti korvannut mitään aikaisempaa Neuvostoliittolaista automallia, vaan niiden valmistus jatkui vielä pitkään. 1980-luvulla Ladan tuotanto vastasi valtaosaa Neuvostoliiton autotuotannosta.

Fiatista poiketen Ladassa oli oma kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu moottori, käytännöllisempi sisustus, tehokkaampi lämmityslaite ja koviin olosuhteisiin sovellettu tekniikka. Lada oli erittäin helppo huoltaa kotioloissakin. Ladasta tuli suosittu monissa länsimaissakin.   

Alkuperäinen Lada 1200 eli VAZ 2101 sai 1970-luvun kuluessa rinnalleen useita uusia vaihtoehtoja. Farmarimalli Combin (VAZ 2102) esiteltiin vuonna 1972. Ulkonäöltään ja varustelultaan hieman viimeistellymmät 1500- ja 1300-mallit (75/67 hv) seurasivat vuosina 1973 ja 1974. Vuoden 1976 alussa esitelty Lada 1600 poikkesi alkuperäisestä vielä enemmän. Siinä tehoa oli 76 hevosvoimaa.

Syksyllä 1980 korvattiin 1300-malli uudella 2105:llä. Siinä oli uudistettu kulmikkaampi kori. Tekniikka oli entisen kaltainen. Mallia kutsuttiin eräissä maissa myös Novaksi tai Rivaksi. 1,3-litrainen 2105 sai myöhemmin rinnalleen myös samat uudistukset kokeneet mallit 1200 S ja 1500 S sekä paremmin varustellut 1300 S:n, 2107:n ja 1600 SL:n, joissa oli mm. "mersumainen" maski. Vuonna 1985 myös Combi (VAZ 2104) uudistui vastaavalla tavalla. Vanhoista malleista jäi tuotantoon vain perusmalli 1200. Vuodesta 1986 lähtien Ladaan sai myös 5-vaihteisen vaihteiston tai GM:n automaattivaihteiston.

Katalysaattori tuli eri maissa pakolliseksi 1990-luvun alkuvuosina. Aluksi yritettiin selviytyä sähköisesti ohjattujen kaasuttimien avulla. Vuonna 1994 esitellyssä 1700i:ssä oli GM:n suihkutusjärjestelmä.

Lada oli halpa ja kohtuulliset tilat tarjoava käyttöauto. Myös ajo-ominaisuudet olivat kohtuulliset. Ohjaamo oli kuin suoraan 40-luvulta ja verhoilu arkinen. Ohjaus oli raskas ja kääntöympyrä suuri. Kulutus oli melko suuri. Näistä puutteista huolimatta Lada oli harkinnanarvoinen vaihtoehto vanhalle länsiautolle. Se oli itäautoista uudenaikaisin. Ostajan täytyi kuitenkin varautua pikkuvikoihin. 

Ladojen kehitys vuosien varrella oli hyvin vähäistä. Vanhat mallit säilyivät tuotannossa lähes muuttumattomina eikä uusia malleja esitelty. Toisaalta hintaero länsiautoihin kasvoi jatkuvasti. Katalysaattorien asentaminen niiden tultua pakollisiksi onnistui huonosti vanhoihin moottoreihin eikä länsiautoissa yleistyneitä turvallisuusvarusteita tullut Ladoihin. Ladalla oli kuitenkin oma ostajakuntansa, joka etsi edullista käyttöautoa. Suomessa Ladan myynti säilyi korkeana koko 1980-luvun ja vielä 1990-luvun alussakin. Lopullisesti Ladan poistivat länsimarkkinoilta EU:n meludirektiivit. Valmistus jatkuu kuitenkin edelleen. Jopa diesel-Lada esiteltiin vuonna 1997.