Toisen sukupolven Audi 80 tuli markkinoille elokuussa 1978. Mallimuutoksessaan se kasvoi sisarmalliaan Passattia suuremmaksi. 80 oli edelleen etuvetoinen porrasperäinen perheauto, jonka muotoilu oli hyvin tavanomainen. Moottorit olivat 1297- ja 1588-kuutioisia 60/75/85/110 -hevosvoimaisia. 

Bensiinimoottorien rinnalle tuli syksyllä 1980 Volkswagenin nopeakäyntinen 1,6-litrainen dieselmoottori. 80:n sisarmalliksi esitellyn Coupen 1921-kuutioinen 5-sylinterinen (115 hv) moottori tuli syksyllä 1981 myös 80-malliston huipulle malliin CD. Syksyllä 1981 Audien mallimerkinnät uudistettiin entisistä S/L/LS/GL/GLS/GLE/CD -tunnuksista C/CL/GL/CD/GT:ksi. Keväällä 1981 oli esitelty Audeihin vakiomallien rinnalle VW:n tapaan taloudellisemmat Formel E-mallit. Niissä oli 85-hevosvoimaiset moottorit, 4+E -vaihteisto ja pikapysäytys/käynnistyslaite, jonka avulla auto voitiin sammuttaa esim. liikennevaloihin.

Uusi pitkäiskuinen 1781-kuutioinen (90/112 hv) korvasi 1,6-litraiset 85- ja 110-hevosvoimaiset vuonna 1982. Dieselvalikoima lisääntyi 1,6-litraiselle 70-hevosvoimaisella turbodieselillä. Vuonna 1982 esiteltiin myös nelivetoinen 80 Quattro. 

Syksyllä 1984 ajanmukaistettiin 80-mallia enemmän 100:aa muistuttavaksi. Samalla viisisylinteriset versiot eriytettiin 90-malliksi. Siitä oli alusta alkaen myös quattro-versio (Audi ryhtyi kirjoittamaan quattro-nimen pienellä alkukirjaimella). Uusien etu- ja takaosien ansiosta ilmanvastus pieneni 0,40:sta 0,38:aan. Tavaratilan kansi avautui nyt puskurista saakka. Myös sisustus uusittiin täydellisesti. Uusi moottori Audeissa oli 1595 cm3:n 75-hevosvoimainen. 90:n moottorit olivat 2,0-litrainen 115-hevosvoimainen ja 2,2-litrainen 136-hevosvoimainen.

Audi 80 oli hiljainen ja mukava matka-auto. Se tarjosi myös hyvät sisä- ja tavaratilat. 80 oli Volkswageneja paremmin varusteltu, mutta sisustukseltaan kuitenkin melko karu. Myynti sujui hyvin: 80 nousi Saksan toiseksi suosituimmaksi automalliksi Golfin jälkeen.