![]() |
|||
Alfa Romeo Spider 1970 | |||
Keväällä 1966 esitelty Alfa Romeo Spider korvasi mallistosta vanhan Giulia Spiderin. Uuden 2-paikkaisen Spiderin oli muotoillut Pininfarina ja se oli rakennettu lyhennetylle Giulian alustalle. Auton myös valmisti Pininfarina. Spider jäi Battista Pininfarinan viimeiseksi omaksi luomukseksi. Moottori oli 109-hevosvoimainen 1,6-litrainen. Ensimmäiset Spiderit tunnetaan myös nimellä Duetto. Spider koki uudistuksia jo syksyllä 1967. Moottori vaihtui uuteen 1779 cm3:n 118-hevosvoimaiseen. Mallinimeksi tuli 1750 Spider Veloce. Muutoksia tehtiin mm. jousitukseen ja jarruihin. Edullisemmaksi vaihtoehdoksi esiteltiin kesällä 1968 89-hevosvoimainen 1300 Spider Junior. Vuoden 1969 lopussa perän muotoilu uudistettiin kulmikkaammaksi ja tuulilasia kallistettiin enemmän. 1750:n varustelua parannettiin. Syksyllä 1971 esiteltiin 2000 Spider Veloce (132 hv), jossa edeltävään 1750:aan verrattuna oli uudet istuimet ja muutoksia kojelaudassa. Keväällä 1972 tuotiin markkinoille 1600 Spider Junior, joka varustukseltaan vastasi 1300:aa. Vuonna 1975 lisättiin takaistuin, jossa tilaa oli minimaalisesti sekä uusittiin puskurit. Vuonna 1980 entisen Juniorin korvasi Spider Veloce 1600, jossa oli tehoa 102 hv ja varustus vastasi 2-litraista. Mallivuodelle 1983 Spiderit saivat uuden katon, pyöränkoteloihin asti jatkuvat puskurit ja mustan takapaneelin, joka jatkui spoileriksi. Myös uusi etuspoileri oli musta. Vuonna 1986 tuli malliston huipulle 2.0 Quadrifoglio Verde, jossa oli mm. uudet etu- ja takaspoilerit ja peilit sekä lisävarusteena kova katto. Vuoden 1990 alussa Spider koki ulkonäöltään historiansa suurimmat muutokset. Perän muotoilu laitettiin uusiksi ja puskurit muuttuivat korinvärisiksi. Takaspoilerista luovuttiin ja edessäkin muotoilu oli aikaisempaa puhdaslinjaisempi. Spiderin voidaan sanoa olleen klassikko koko ikänsä. Se oli sopivalla tavalla vanhahtava, mutta pysyi siitä huolimatta tuoreena hyvin pienin muutoksin koko pitkän valmistusaikansa. Vanhanaikaisen avoauton piirre oli kuitenkin myös korin velttous. Alfalle tyypilliseen tapaan Spiderkin oli hyvä ajaa, melko suorituskykyinen ja varsinkin alkuaikoina helposti ruostuva. Spidereitä valmistettiin kaikkiaan 124 000. Seuraaja oli Alfa 155:n tekniikkaan perustuva etuvetoinen, joka ei Alfa-fanien mielestä ollut nimensä arvoinen seuraaja takavetoiselle Spiderille.
|
|||
Moottorivaihtoehdot: | |||
Iskutilavuus cm3 | Teho hv, polttoainejärj. | Vuodet | |
1290 DOHC | 89 2 x kk (103 SAE) | 68-77 | |
1570 DOHC | 109 2 x kk (125 SAE) | 66-67, 72-80 | |
1570 DOHC | 102-104 2 x kk | 77-90 | |
1570 DOHC | 109 2 x kk | 90-92 | |
1779 DOHC | 118 2 x kk (132 SAE) | 67-71 | |
1962 DOHC | 128-132 2 x kk | 71-90 | |
1962 DOHC | 115-117 MPi (kat) | 86-90 | |
1962 DOHC | 126 MPi | 90-94 | |
1962 DOHC | 120-122 MPi (kat) | 90-94 | |
Korimallit: | |||
Korimalli/ovet | Mitat | Paino | |
Avoauto 2 d | 225x425-426x163x129 cm | 990-1170 kg | |
Takaveto | |||
Hintaesimerkkejä uutena: | |||
Malli | kevät 1988 | kevät 1992 | |
Spider 2.0 | 185 400 | 212 700 | |
Takaisin |