1970-luvun umpipakettiautoja

Itäeurooppalaiset

Länsimaissa tunnetuin itäeurooppalainen pakettiauto on etuvetoinen itäsaksalainen Barkas. Vuonna 1961 esitelty B 1000 oli varustettu Wartburgin 2-tahtimoottorilla, joka oli Transitia suurempaan pakettiautoon aivan liian pieni. Teknisesti Barkas oli kohtuullisen ajanmukainen. Läheskään kaikissa pakettiautoissa ei tuohon aikaan ollut esim. 4-vaihteista vaihteistoa ja lattialle sijoitettua vaihdevipua sekä kaksipiirijarruja. Viimeiset Barkasit valmistettiin VW:n 1,3-litraisella moottorilla varustettuna.

Neuvostoliittolainen pakettiauto oli UAZ, joka oli ensisijaisesti kehitetty armeijan tarpeisiin. Nelivetoisesta 450:sta kehitetty 451 tuli tuotantoon vuonna 1961 ja parannettu 70 hv:n nelivetoinen 452 vuonna 1966. 1970-luvun 451M:ssä oli 452:n tavoin Volga-moottori ja neljä vaihdetta. UAZ:ia myytiin myös Suomessa siviilikäyttöönkin 1970-luvulla. kuva

Puolassa FSO-tehdas valmisti Nysa-pakettiautoja, joita 1960-luvulla muutamia päätyi Suomeenkin. Vuonna 1964 esiteltiin nokallinen malli 501, josta edelleen kehitetyt 521 ja 10 sentillä pidennetty malli 522 tulivat tuotantoon vuonna 1969. Nysassa oli Warszawan 2,1-litrainen bensamoottori. Ainakin Saksassa Nysa oli saatavissa myös Indenorin 1,9- tai 2,1-litraisella dieselillä varustettuna.

Lublinissa sijaitseva FSC valmisti ainakin ulkomuodoltaan nykyaikaisempaa Zuk-pakettiautoa Nysan kanssa samaan kokoluokkaan. Myös Zukissa oli Warszawan moottori, joka vuonna 1966 esitellyssä tehokkaammassa mallistossa mahdollisti 95 km/h huippunopeuden. Toisin kuin Nysassa, vaihteisto oli aina 3-vaihteinen. Zukista kehittyi Daewoo Lublin, joka tuli markkinoille vuonna 1993.

Romanialainen Autobuzul Bukarest oli saanut tuotettavakseen linja-autot ja pakettiautot. Tuotemerkkinä sillä oli TV. Tekniikka oli suurelta osin peräisin Aro-tehtaan maastureista, jotka taas alunperin perustuivat GAZ:iin. TV:n pakettiautojen ulkonäkö on varsin linjakas muihin itäeurooppalaisiin verrattuna.  Myöhemmissä vaiheissa autoja on myyty länsimaissa myös merkeillä Aro ja Tudor ja niitä varustettiin myös Indenor-dieselillä. Mallistossa oli myös nelivetoiset ja korkeakattoiset versiot.

Zastava kokosi Fiatin takamoottorista pikkupakettiautoa nimellä 850 AF. Tehoa löytyi 80-luvun vaihteessa 35 hv.

 

 

  vuosi iskutil. cm3 teho hv aks.väli cm pituus cm leveys cm korkeus cm tavara tila m3 kok. paino kantav. kg
Barkas B 1000 1961-71 992 42 240 460 212 191 6,4 2240 1000
Barkas B 1000 1972-88 992 45 240 460 212 191 6,4 2240 1000
Barkas B 1000-1 1989-90 1272 58 240 460 212 191 6,4 2275 1000
UAZ 451 M 1967-85 2445 72/75 230 430 194 204 6,5 2700 1140
UAZ 452 4x4 1966- 2445 72 230 436 194 209 6,5 2670 950
UAZ 452 M 4x4 -1985 2445 75 230 436 194 209 6,5 3000 1330
Nysa 521 1969- 2120 67 270 450 212 224 n. 5,8 2400 900
Nysa 521 F 1969- 2120 67 270 450 212 224 n. 5,8 2600 1000
Zuk A 05 1966-70 2120 70 270 433 182 222 n. 6,0 2450 850
Zuk A 06 1970-91 2120 70 270 440 188 218 n. 6,5 2425 1025
TV 41F 1968-75 2512 77 245 468 195 210   3100 1250
TV 12F 1975-80 2495 80 245 470 193 210   3120 1250
TV 14F dies. 1978-80 2112 60 245 470 193 210   3190 1390
TV 14F dies. 1979-90 3120 71 245 470 200 210   3350 1350
Zastava 850 AF   848 35 200 373 149 169 3,2 1494 669

tehokasta ja tehotonta tilankäyttöä

Bedford-Citroën  Commer-Fiat  Ford-MB  Morris-Renault  Toyota-VW  amerikkalaiset  itäeurooppalaiset

 

Takaisin