Umpipakettiautoja, joita ei ole tuotu Suomeen

Henkilöautoista muunnettuja pakettiautoja on ollut markkinoilla vuosikymmeniä. Ennen 70-lukua useimmissa malleissa takaosaa oli muutettu pystyseinäisemmäksi ja perässä oli pariovet. 70-luvulla farmarimallien yleistyttyä yhä useammat mallit tehtiin suoraan farmareista poistamalla takaistuin ja takasivuikkunat. Tarjolla oli myös versioita, jotka olivat takapenkillä varustettuja monikäyttömalleja.

Pienten pakettiautojen suosio on ollut vankkaa mm. Ranskassa, Englannissa, Hollannissa ja Belgiassa. Niinpä myös tarjonta on ollut runsainta ranskalais- ja brittiautoissa. 1970-luvun suosikkeja olivat mm. Citroën Acadiane, Renault 4 Fourgonette, Mini Van ja Escort Van.

Pikkuautoihin perustuneissa tavara-autoissa kantavuus jäi yleensä hyvin alhaiseksi: esim. Renault 4 Fourgonettessa kantavuutta oli 310 kg, Mini Vanissa 320 kg ja Citroën AZUL:ssä 340 kg. Eräistä malleista oli tarjolla perusversion lisäksi vahvennetuilla jousilla ja C-renkailla varustettu rinnakkaismalli, jossa kantavuutta oli hieman enemmän.

Eteläeurooppalainen erikoisuus tavara-autoissa on ollut tavaramopojen järeämmät kehitelmät. 70-luvun alun kolmipyöräisessä Vespa Carissa oli 190 cm3:n moottori (9,4 hv) ja kantavuutta peräti 600 kg. Myöhemmissä mopoautoissa on yleensä pieni dieselmoottori.

70-luvun henkilöautokeulaisia todellisia pakettiautoja olivat Morris 7/10 cwt van, Simca 1100 Fourgonette, DAF 33 Van ja puolalaisten Syrena Bosto. Vauxhall Vivaan perustuva Bedford HA tarjosi 2,5 kuution tavaratilan ja 370-550 kilon kantavuuden. Sen seuraaja oli Chevetteen perustuva Chevanne, jossa tavaratila ei enää ollut yhtä käytännöllinen. Fordilla Mk 1 Escortiin perustuva Van oli muutettu pakettiautoksi perusteellisesti ja se säilyi tuotannossa Mk 2 henkilöautojen rinnalla. 180 cm:n pituinen tavaratila oli varsin hyvä auton ulkomittoihin verrattuna.

Opel teki Rekord Caravaniin perustuvaa Delivery Vania, jossa kantavuutta oli 540 kg ja vuonna 1972 esitellyssä mallissa jo 605 kg. Saksan Fordilla vastaavan mallin tuotanto päättyi vuoden 1969 Taunus 17M:ään. Peugeotilla oli pakettiautoversiot 204:n ja 404:n farmarimalleista. 404:n Commercial-versiossa kantavuutta oli jo 675 kg. VW:n 1600 Variantista oli myös 555 kg:n versio. Suomessa myydyistä piilofarmareista suurin kantavuus luvattiin Toyota Crownille (810 kg) ja Saab 95:lle (760 kg). 

Pienempiin farmareihin perustuivat mm. Simca 1100:n VF1-malli, Citroën Ami 8 Service ja GS Entreprise, Datsun 120Y Van ja Corolla Van. 80-luvulle tultaessa esiteltiin myös Peugeot 305 Van ja Bedford Astravan. Todellisia pakettiautoja olivat Renault 5 Express, Seat Panda Terra, Opel Kadett Combo/Bedford Astramax ja Citroënin Visaan perustuva C15. Näissä todellisissa pakettiautoissa oli tavaratilaa korkean katon ansiosta noin kolme kuutiota ja kantavuutta henkilöautoa enemmän. Samaan sarjaan kuuluu tietysti myös meille tuotu Fiat Fiorino.

70-luvulla alkunsa saanut ja 80-luvulla yleistynyt autotyyppi oli ns. Car Derived Van, jossa HB-mallisen auton takasivuikkunat ja takapenkki oli poistettu. Ilman suurempia muutoksia syntyi pakettiauto mm. Peugeot 104:stä, Seat ja myöhemmin myös Fiat 127:stä, Datsun 100A:sta ja myöhemmin 120A:sta, Ford Fiestasta ja vuoden 1977 Mazda 323:sta. 

80-luvun vastaavia malleja olivat esim. Austin Metro, Opel Corsa/Vauxhall Nova, Opel Kadett/Vauxhall Astra, Mitsubishi Colt, Daihatsu Charade, Peugeot 309, VW Polo, Lada Samara ja Renault 11 ja 19. Nämä autot olivat todennäköisesti yleisimpiä Belgiassa ja Hollannissa.

80-luvulla oli vähemmän oli tarjolla vastaavia farmariautoihin perustuneita malleja. Näitä olivat esim. Citroënin BX Van, Ford Escort Combi, Nissan Sunny Van ja Fiatin Duna eli Citivan, joka oli brasilialainen Unon farmarimalli. Dunassa oli monesta muusta vastaavasta poiketen kunnon kantavuus (540 kg).

Varsinainen pakettiauto Fiatillakin oli kuitenkin Fiorino, joka 80-luvulla perustui myös Unoon. Siinä oli tavaratilaa 2,7 kuutiota ja katto oli reilusti korotettu. Fiorinosta, Renault Expressistä ja Citroën C15:stä jalostuivat seuraajat Doblo, Kangoo ja Berlingo, jotka eivät enää perustuneet suoraan mihinkään henkilöautomalliin. Suomeen nämä autot eivät kuitenkaan tulleet lukuun ottamatta Renault Expressin pikavisiittiä 90-luvun vaihteessa.

Skoda pyrki samaan luokkaan varsin yksinkertaisesti eli korvaamalla Favorit farmarin katto ja takaluukku lasikuitulaajennuksella. Samaan tapaan toteutti Peugeot 205 XA:n, jossa oli pysty takaseinä ja katon korotus vain henkilömallin katon päättymisen jälkeen olevalla osuudella.

Englannissa tehtiin Escortista ja Astrasta sekä pienillä muutoksilla toteutettuja pakettiautoja että varsinaisia korotettukattoisia malleja. Näiden kotimainen kilpailija Marinan (myöhemmin Morris 440/575) ja Italin jälkeen oli Austin Maestro 500/700.

Pikkupakettiautot olivat pitkään bensakäyttöisiä, mutta dieseleiden yleistyminen pikkuautoissa ja esim. Belgian huikeat dieselien myyntiosuudet muuttivat tilanteen nopeasti. 90-luvulle tultaessa pikkupakettiautot oli tyypillisesti varustettu ahtamattomalla dieselmoottorilla. 

Volkswagen oli varsin pitkään ulkona pienten pakettiautojen markkinoilta, sillä kotimarkkinoilla ei ollut kysyntää. Toki pystyperäistä Poloa tehtiin myös umpinaisilla takasivulaseilla varustettuna, mutta VW:n ensimmäinen varsinainen pikkupakettiauto oli Seat Terran korvanneen Incan sisarmalli Caddy, joka esiteltiin vuoden 1995 lopussa.

2000-luvulle tultaessa pieniin hatchbackeihin perustuvat pakettiautot ovat edelleen suosittuja muutamissa maissa. Belgiassa ja Englannissa on tarjolla lukuisia pieniä perheautoja pakettiautona. Farmarimallien muuntaminen pakettiautoiksi on vähentynyt ainakin Englannissa, mutta Hollannissa maahantuojat muuttavat kaikkia mahdollisia malleja pakettiautoiksi, sillä farmarin, tila-auton tai maasturin saa jopa kolmannesta halvemmalla kahden hengen pakettiautona. 

Varsinaiset pakettiautot on nykyään entistä selvemmin tehty alusta alkaen henkilöautoista poikkeaviksi malleiksi. Sen sijaan näitä pieniä pakettiautoja sisustetaan myös käytännöllisiksi perheautoiksi.

Suomessa pienet pakettiautot kärsivät edelleen henkilöautoverosta, joka johtaa siihen, että täysikokoisen pakettiauton saa suunnilleen samalla hinnalla ja ostopäätöksissä päädytään kaupunkijakelua ajatellen usein liian suuriin ajoneuvoihin.

Tavaratilojen suurimpia mittoja: pituus leveys korkeus kantavuus
Bedford HA 175 103 100 550
DAF 33 Van 146 119 90 400
Renault 4 Fourgonette 149 140 120 470
Citroën Acadiane 162 142 117 435
Syrena Bosto 160 147 103 575
Morris 10 cwt Van 185 146 99 500
Ford Escort Mk I Van 180 132 98 555
Fiat (127) Fiorino 146 119 109 450
Simca 1100 Fourgonette VF1 171 142 128 500
Citroën C15 164 116 123 620
Renault Express 172 105 116 555
Fiat (Uno) Fiorino 157 122 130 540
Opel Kadett Combo 164 113 107 730
Ford Escort Van 183 150 104 675
Seat Terra 165 124 134 490

Seuraava: Minipakettiautoja, joita ei ole tuotu Suomeen >

Bedford HA
Bedford Chevanne
Simca 1100 Fourgonette VF1
Simca 1100 Fourgonette VF2
Syrena Bosto
Toyota Corolla Van
Nissan Sunny Van
Citroën GS Entreprise
Renault 11 Van
Peugeot 205 XA
Daihatsu Charade Van
Subaru Justy Van
Ford Escort Combi
Peugeot 206 XA

 

Takaisin